Ainoa

Teos: Ainoa
Kirjailija: Kiera Cass
Kustantaja: Pen & Paper
Kenelle: Tämä sarjassaan kolmas teos sopii nuorelle, joka sydämessään vielä unelmoi prinsessan vaatekaapista, ja on avoin kaiken kestävälle rakkaudelle.

Arvostelukappale: Lämmin kiitos kustantajalle. ♥

Blogi on viettänyt kevyttä horrosunta, sillä en vain ole ehtinyt kirjoittamaan niin paljon kuin olisin halunnut. Itseasiassa harmittaa ja hävettää, että tämän kirjan lukemisen ja postauksen välissä on aika ehtinyt humpsahtaa niin nopeasti. Mutta minkäs teet, kun elämässä sattuu ja tapahtuu isoja asioita ja kaikki yhtäaikaisesti. Todelliset ponnisteluni raivata lisää aikaa blogille ovat osoittautuneet luultua haastavammaksi, mutta eiköhän se tästä. Kaiken keskellä on hyväksyttävä omat rajansa ja oltava armollinen itselleen. Siispä onnittelen itseäni: Sain tämän kirjoitettua! ♥

Kerronta tarraa kiinni, eikä päästä irti ennen kuin viimeinenkin sivu on käännetty ja vähintään parin päivän tuumaustauko pidetty.

Ainoa on tähän mennessä sarjan paras osa! Ensimmäinen oli hyvä, toinen osa oli jees, kolmas oli loistava ja sen hienous oikeasti lepää kahden edellisen osan päällä täydellisesti. Koko sarjan ajan Cass on itsepintaisesti kirjoittanut (ja Laura Haavisto kääntänyt) mielenkiinnon ylläpitävällä tavalla. Minun on vaikea selittää, mutta lauseet ja sanavalinnat pitävät nenäni liimattuna kirjoihin, vaikka jenkkiläistä siirappia välillä lorahtaakin juoneen ehkä vähän reseptiä enemmän. Jos jaksaa pysähtyä kirjan opettavuuteen ja henkilöhahmoihin aavistuksen pidemmäksi aikaa, rakastuu kirjailijaan. ♥

Tässä kirjasarjan kolmannessa osassa Cass pääsi siihen, mitä hän on koko ajan rakentanut, ja sai vihdoin päästää irti lukijalle selittämisestä. Siksi hän antaa mennä ja tekee sen hienosti. Pidin kovasti siitä, että kolmannen osan näyttämönä ei toiminut pelkästään palatsin suojaisat salongit ja turvahuoneet, jolloin kaikki ei ollut jotenkin liian kaunista. Tässä kirjassa oli vähiten sellaista paikallaan junnaavaa hajoamista itsensä kanssa, vaikka toki Americalla edelleen on hankaluuksia löytää vastauksia itsestään ja itselleen. Kaikkein hankalinta hänelle on löytää sanat, jolla hänen sisäinen valintansa muuttuisi todeksi.

Kun kirjoitin Eliitistä postauksen, korostin kirjan kasvatuksellisia näkökulmia ja ikäänkuin viitteitä nuorelle: ’Ole vastuullinen.’ Ainoa ei myöskään tuota pettymystä tällä saralla.  America taistelee ylenpalttisissa puvuissaan oikeudenmukaisuuden puolesta ja onnistuu olemaan sankaritar. ”Pelstamalla” yhden jos toisenkin yksilön kurjalta kohtalolta, America opettaa lukijalle: ’Ole oikeudenmukainen ja reilu. Aina.’  On kuin Cass olisi piilottanut sarjan täyteen hienoja ajatuksia, teräviä näkökulmia ihmisistä ja eettisiä valintoja, verhoillakseen ne paksuun satiiniin ja rakkauteen.  Jenkkiläiselle nuortenkirjalle tyypillistä siirappia ei tule aliarvioida, sillä sen alla lepää paljon, jos jaksaa vain katsoa. (Edelleen vihaan spoilaamista, ja rajallisilla kyvyilläni, en keksi yhtäkään esimerkkiä ilman, että spoilaisin..)

Mutta ei liian hienoa, ettei aavistuksen miinustakin. Minua kuitenkin häiritsti kirjassa se, että riidat loppuivat toistuvasti samalla kaavalla: Se, joka on suuttunut enemmän, marssii mielenosoituksellisesti paikalta. Ensimmäiset kaksi kertaa se oli söpöä, sen jälkeen lähinnä puuduttavaa ja aavistuksen lapsellista. Tässä kohtaa siis Cass olisi voinut hieman petrata, mutta annan sen anteeksi.

Kirja sisältää useita, siis oikeasti useita, mielenkiintoisia juonellisia yksityiskohtia, jotka jäävät puhuttelemaan. Minua erityisesti kirjassa puhuttelevat tietyt sivuhenkilöt: Paige, Kota, Lucy, August, Celeste, American isä ja Kuningatar. Paljon herkullisia kohtaloita! Ainoan loppu, on hieman ennaltanähtävissä, mutta kuitenkin se osaa yllättää. You need to read it, to believe it!

Lyhyestä virsi kaunis: Pidinkö? NO PIDIN! Odotan päätösosaa, jossa homma pyörähtää uudelleen käyntiin. Suosittelen kirjaa nuorille, heidän holhoojilleen, sekä kasvatustieteiden tohtoreille. Otatko haasteen vastaan? Hyvä! Aarrejahti pienen pienistä ajatuksellisista kultajyvistä alkakoon!

-Tiina