Kirjabloggaajien joulukalenteri – 24. luukku
Huomio! Tonttujoukot riviin ja katse oikeaan! Nyt seuraa viimeinen luukku kirjabloggaajien joulukalenterista. ♥
Jo vuosien ajan olen laittanut kuusen alle paketteja ja paperipusseja, vaikkei niissä olisi lahjoja.
Tänään on se, mitä varten kaikki touhotus, stressi, kuuraaminen, puunaaminen, jynssääminen, kassajonossa puuskuttaminen, purnaaminen ja läähättäminen on tehty. Viimetippa-ostokset haetaan vielä tänään Prismasta, ja lapsiperheissä jännitetään, että pelkääköhän se meidän Ville-Vilpertti joulupukkia, kuinka monesti se tipauttaa kuusen, ja repiikö hän lahjapaperin mukana uudet potkuhousut riekaleiksi yhdellä vilkaisulla. Nimittäin nyt on JOULUAATTO!
Ihmisillä on mitä moninaisimpia ajatuksia joulusta, ja ne kaikki ovat yhtä arvokkaita, koska jokainen katsoo joulua omien arvojensa kautta. Minulle joululla on kaksi eri merkitystä. On se joulu, jossa tärkeätä ovat koristeet, tontut, ruuat ja lahjat…. ja sitten se Joulu, jossa jossa tärkeätä ovat Maria, Joosef, paimenet, lampaat, enkelit, itämaan viisaat miehet ja Jeesus. Kukin luo oman suhteensa joulunajan vapaisiin ja siihen, kuinka ne vietetään. Minä vietän kahta erilaista joulua sopuisasti yhdessä. Kaupallisuuksineen, kinkkuineen, sinappineen ja joulukuusen, jonka oksilla lepää nauhojen sijasta sinisiä lintuja. Rakastan joulussa rauhaa, odottamista ja lepoa. Nissepolkkaa ja Jaakko Löytyn kirjoittama Ilouutista. Jännitystä siitä, mitä antamistani lahjoista pidetään. Tärkeintä on kuitenkin olla sinut itsensä kanssa, ja viettää mahdollisuuksien mukaan sellaista joulua, kuin itse haluaisi, sisälsipä se sitten perinneruokia, palmupuita, tonttulauluja, surffausta tai hammasharjalla lattianrakojen jynssäystä. Ihan mikä tuntuu itsellesi parhaimmalta. Mitä väliä, vaikka muut ympärilläsi tekisivät toisin? Älä anna
heidän mielipiteidensä lannistaa aattoasi. ♥
Meillä joulua vietetään tällä kertaa kotona. Tähän asti ollaan miehen kanssa kierretty jouluisin sukulaisissa ristiin rastiin ympäri Suomen. Siksi tämä joulu on erilainen ja tervetullut sellainen. Minun perheeni tulei eilen illalla meille, ja mikä parasta, meidän Fordin ei tarvitse inahtaakkaan. Ei kertakaikkiaan metriäkään! Joulukinkkusiivut jo maisteltiin, ja oli hyvä. Joulukuuseen oli pakko ostaa kaks tsirppaa edellisten lintusten lisäksi. (Siis ne on noi mun joulukuusen siniset möhkäleet).
Olen toivonut lahjaksi muutaman kirjan ja sukkapuikot. Mikäli joulupukki on katsonut sopivaksi kirjatoiveideni täyttämisen, joululomalla tietysti teen näihin lähempää tuttavuutta. Mutta yhdestä en tingi! Nimittäin, huomenna tulee Yle Teemalta klo 11.56 kaikkien aikojen perinteeni, jota noudata orjallisesti, vaikka muuten olenkin vähän suurpiirteinen perinteiden kanssa. Puhun tietenkin Ihmeellinen on elämä -elokuvasta (It’s a Wonderful Life, USA 1946). Tuo 2 tuntia ja 11 minuuttia kestävä klassikko on pakko katsoa joka vuosi, tai muuten suren syvällä sydämessäni. Olen jopa ostanut sen DVD:nä sellaisen joulun varalle, jolloin minun ei ole mahdollista katsoa sitä telkkarista, mikä ei tietenkään ole täysin sama asia. Joululähetys telkkarista oikeasti tuo sitä jotain.. :D (Onko täällä muita George Baileyn ja Mary Hatchin tarinan faneja?)
Tässä kuvassa uusi (eli tämä) blogi rakennusvaiheessa.
Paketoidaampas nyt joulukuu: Olemme nyt tähän asti avanneet 23 luukkua kirjabloggareiden joulukalenterista. Lämmin kiitos osaanottajille, niin postausten tekijöille kuin lukijoille. Olemme lukeneet kaikesta jouluun liittyvstä ja vähän muustakin, erilaisista ajatuksista ja perinteistä virittyen jouluaattoon.
Ja käytetään hieman lahjanarua vuodelle 2016: Blogini on tämän vuoden elokuussa ylittänyt 1 v rajapyykin. Neuvolakortti näyttäisi tältä: sanoja tulee, myös lauseita. Ottaa askeleita, pääasiassa Nikon ja Ilonan tukemana, mutta myös muiden innoittamana. Päivitysvauhti on vähän suunniteltua jäljessä, siihen on määrätty uudet sivut ja vuodelle 2017 lisää aikaa bloggaamiseen. Jos ei tepsi, blogi ja Tiina pitävät kehityskeskustelun, jossa pohditaan uusia, vaihtoehtoisia toimintaterapeuttisia toimenpiteitä, kuten itsensä lahjominen, kiristäminen ja pakottaminen.
Ja sitten vielä vuoden viimeinen yllätysmomentti: Joululahjoista en kerro sen enempää, muuta kuin että joku perheenjäsenistäni saa minulta mm. kirjan. Empäs vielä kerro, että kenen pakettiin olen sen paketoinnut ja mikä teos on kyseessä, sen näkee myöhemmin kommenteista sitte. ;)
Näihin sanoihin ja näihin tunnelmiin:
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta (Suomi 100) Vuotta!
Röstiperunatuoksuisin terveisin,
-Tiina
P.S. Tähän alle olen koonnut linkitykset tämän vuoden joulukalentereihin:
- Hyllytontun höpinöitä
- Luetaanko tämä
- Limalepakon kirjablogi
- Lukuhumua
- Aarrekirjasto
- 1001 kirjaa yksi pieni elämä
- Pieni kirjasto
- Tuntematon lukija
- Kirja hyllyssä
- Hurja Hassu Lukija
- Dysphoria
- Annelin kirjoissa
- Lukutoukan kulttuuriblogi
- Aina joku kesken
- Satun luetut
- Kirjaluotsi
- Tuulevin lukublogi
- Hannan kirjokansi
- Kirjakaapin avain
- Pauline von Dahl
- Unelmien aika
- Luettua elämää
- Karvakasan alta löytyi kirja
Jätä kommentti